Joulu on sen verran suuri juhla, että siitä on pakko puhua missä tahansa kulttuuria käsittelevässä blogissa. Ecuadorin joulusta minulla ei kuitenkaan valtavan paljon sanottavaa ole, ja vielä vähemmän mitään hyvää.
Joulukoristeet laitettiin taloihin jo marraskuussa, ja meidänkin olohuoneeseen ilmesetyi muovinen joulukuusi ja joukko ällottäviä, suorastaan liioitellun stereotyyppisen amerikkalaisia joulukoristeita, kuten irvokkaasti hymyileviä lumiukkoja, nallekarhuja ja joulupukkeja. Katolisen silauksen taloihin toi seimiasetelma, joista yleensä löytyi Jeesuksen, Marian, Joosefin ja itämaan tietäjien lisäksi joukko eläimiä, jotka olivat tulleet messiasta katsomaan. Asetelmaan tuntui kelpaavan koristeetkis mikä tahansa pieni muovifiguuri, ja esimerkiksi Liisan talossa Jeesusta oli katsomassa kaikkea ravuista ja valaista laamoihin ja hirviin, ja olipahan mukana pari pokemoniakin. Fernandon vanhempien Beetlehemistä taas löytyi sähköiset katulamput ja tietyömaa traktoreineen ja katuporineen.
Kun koristeet oli saatu paikoilleen, ne istuivat siinä jouluun saakka, ja ovat paikoillaan edelleenkin. Ennen juhlaa itseään ainoa joulusta muistuttava asia näiden koristeiden lisäksi oli kaikkialta päälle hyökkäävät, krääsää ostamaan kehottavat mainokset. Auringonpaiste ja pääkadun palmutkaan eivät olleet omiaan nostattamaan joulumieltä. Yhdeksän päivän ajan ennen joulua kaupungilla järjestettiin paraateja, joissa ainoa näkemäni jouluun liittyvä asia oli yhden kulkueen karkkeja paiskova joulupukki.
Kaiken kaikkiaan Ecuador tuntuu ajautuneen katolisista jouluperinteistään paljon lähemmäksi amerikkalaista kulutusjoulua, ja Ellenin kanssa asiasta juteltuani vaikuttaa siltä, että Ecuadorin joulu on yhdysvaltalaisempi kuin edes Yhdysvalloissa. Täällä niin tavalliset ällöttävän kornit joulukoristeet, jotka alkujaan yhdistin jenkkijouluun, eivät Yhdysvalloissa kuulemma niin yleisiä olekaan.
Muuten jouluaattona syödään täällä Yhdysvaltojen tapaan kalkkunaa vaihtelevien lisukkeiden kera. Suomen herkuista notkuva joulupöytä kuitenkin loisti poissaolollaan. Aterian jälkeen vaihdetaan lahjoja, jotka ainakin meidän talossa ostettiin kauhealla kiireellä ja stressillä jouluaaton aamuna. Joulupäivänä joulu onkin sitten jo ohi, ja elvmä on yhtä arkista kuin ennen jouluakin.
Loppujen lopuksi joulu Ecuadorissa ei ollut mitenkään ikävää aikaa, mutta ei se kyllä mikään joulu ollut.
Voihan piru; myotatuntoa vaan sulle... Joskus muakin ****ttaa etta taalla ulkomailla kun olen, jouluaattona ajan yleensa anoppia meille (koska se ei ole juhlapva taalla), rauhan julistusta en yleensa nae, lapset eivat suostu syomaan joulupuuroa, joulutortuista puhumattakaan. Saunaan ei kukaan halua ja lanttulaatikon laitan vaan itselleni. Lunta ei tietenkaan ole ja joulukuusi on kaikilla muovinen (paitsi meilla!!). No, sentaan sulla tilanne on vaan yhden joulun kestava! Hyvaa joulua <3
VastaaPoista